Yleisimpiä Suurin osa Suomea -sivuston kysymyksiä.
Mikä on EU:n koheesiorahoitus?
EU:n koheesiorahoitus on rahoitusta, jonka tarkoituksena on tasata alueiden välisiä kehityseroja, vahvistaa alueiden elinvoimaa ja tukea kestävää kasvua koko Euroopassa. Suomelle koheesiorahoitus on tärkeä väline muun muassa yritystoiminnan, osaamisen, infrastruktuurin ja alueellisen kehityksen tukemiseen.
Mitä tarkoitetaan Itä‑ ja Pohjois‑Suomen NSPA‑alueilla?
NSPA (Northern Sparsely Populated Areas) tarkoittaa Euroopan pohjoisia harvaan asuttuja alueita. Suomessa nämä ovat Itä‑ ja Pohjois‑Suomen alueet, joilla on EU‑tasolla tunnustettuja pysyviä erityispiirteitä, kuten:
- harva asutus
- pitkät etäisyydet
- vaativa ilmasto
Nämä tekijät on tunnustettu jo Suomen EU‑liittymissopimuksessa. Tämä tarkoittaa, että EU tunnustaa virallisesti, ettei Itä‑ ja Pohjois‑Suomen olosuhteita voida arvioida samoilla kriteereillä kuin tiheästi asuttuja ja keskeisellä sijainnilla olevia alueita. Kyse ei ole määräaikaisesta poikkeuksesta vaan pysyvästä rakenteellisesta realiteetista.
Miten NSPA vaikuttaa siihen, kuinka paljon Suomi saa EU‑rahaa?
NSPA ei ole yksittäinen tukimuoto vaan komission käyttämä varojenjakokriteeri. Sen ansiosta Suomi saa enemmän koheesiorahoitusta kuin muuten saisi ja Suomen koko rahoituskehys kasvaa jo jakovaiheessa EU:ssa.
Nykyisellä ohjelmakaudella (2021–2027) yli puolet Suomen noin 1,5 miljardin euron koheesiorahoituksesta muodostuu NSPA‑erityisperusteesta ja harvan asutuksen kriteereistä. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien osuus tästä on noin 650 miljoonaa euroa.
Onko Itä- ja Pohjois-Suomen saama rahoitus pois muulta Suomelta?
Ei ole. NSPA kasvattaa Suomen kokonaissaantoa. Rahoitusta riittää tämän ansiosta koko maahan, myös Etelä‑ ja Länsi-Suomeen. Ilman NSPA‑perustetta Suomi luokiteltaisiin EU:ssa niin kehittyneeksi, että koko koheesiorahoitus olisi huomattavasti pienempää.
Miten NSPA vaikuttaa tulevaan EU‑rahoituskauteen 2028–2034?
EU laskee uuden ohjelmakauden rahoituksen pitkälti edellisen kauden perusteella. Käytännössä kauden 2028–2034 lähtötaso perustuu nykykauden (2021–2027) rahoitukseen. Jos NSPA‑erityisasema heikentyisi, myös Suomen tuleva EU‑rahoitus pienenisi.
Miksi Suomen hallituksen pitäisi ajaa NSPA‑asiaa vahvasti?
NSPA ei lisää Suomen EU‑maksuja, mutta lisää Suomen saamaa EU‑rahoitusta. Jos Suomi luopuu NSPA‑erityisaseman vahvasta puolustamisesta, Suomen koheesiorahoitus pienenee ja nettomaksuasema EU:ssa heikkenee entisestään. Kyse on suorasta taloudellisesta edusta Suomelle. NSPA:n aseman turvaaminen on siis sekä alue‑ että kansallinen kysymys.